tariffi

Hurjan pojan koti

2006-07-07T16:22:00.000+03:00

Kuumannihkeä kesäyö, ikkunat auki kadulle ja Mauri Sariolaa unilääkkeeksi. Vaarana se, että kirjan lukemiseen menee kauemmin aikaa kuin Sariolalla sen kirjoittamiseen.

Töissä aamut poikkeuksellisen nihkeitä ettei kahvillakaan tahdo herätä. Fyysinen työ pitkän ajan jälkeen tekee hyvää toimistorotan rangalle. Luulee melkein ruskettuneensa, jos jättää käsivarret paremmin pesemättä.

Publish-napin painalluksen jälkeen sammutan koneen ja lähden lomalle.

Teräsmies

2006-07-04T13:28:00.000+03:00

Viime viikon päässä on pyörinyt Westön novelli (joku, mikä?), jossa suomenruotsalainen omistaja kysyy firmansa työntekijöiltä rahvaanomaisen alentuvasti No onko pojilla jo lika kynsien alla. Omia kynnenalusia tutkiessa ei uskoisi, että joskus on tehnyt siistejä sisätöitä.

Näillä ylityökorvauksilla tehdään sitten jotain suurta elokuussa. Ehkä vaihdetaan ranskalainen tekele oikeaan autoon, tai sitten paikkaillaan taas vikoja ja sotketaan käsiä.

Juhannuksen jälkeen

2006-06-28T15:46:00.000+03:00

Viime päiviltä olisi pitänyt saada likaisen työn lisää. Väri kynsien alla on tiukassa ja käsivarret kyynärpäitä myöten mustat. Matkan varrella myös kaikki reitille osuneet ovenkarmit ja -kahvat ovat saaneet tummempaa sävyä pintaan.

Juhannuksenvietossa törmäsin vanhaan tuttuun. Avolava-Ford ja kokoparta hämäsivät, mutta M se oli. Erilaisia valintoja on tehty, mutta Mikon maksiimi pätee edelleen: Maisteri jää vuolemaan kirveenvartta ja rasvanäppi vie naisen. Ja hyvän naisen veikin, fiksuja lapsiakin on jo pari.

Saattue Murmanskiin on yllättävän tiukkaa tavaraa. Vakavamielistä ja sankarillista. Edellinen lukukerta oli varuskuntasairaalan vuodeosastolla. Kirjasta tai sairaalareissusta en kummastakaan muista mitään.

Force 10 from Navarone

2006-06-21T17:09:00.000+03:00

Kahvipöydässä puhuttiin kesäprojekteista. I:llä loputonta veneenkorjausta, muilla rakennustöitä. MacLean-projektilleni vähän irvailtiin, kun se Harrison Ford-leffakin on niin huono. Yritä siinä sitten selittää, että Navaronen haukkojen filmiversiolla ei ole kirjan kanssa yhteistä kuin nimi ja iskuryhmän tehtävä. Tuo nimiasia piti oikein tarkistaa, sillä sinisen pokkarini sisäsivuilla originaalinimeksi mainitaan Force 10 of Navarone. Mistä lienee peräisin?

Kesällä joka tapauksessa pitää olla projekti. Yhtenä vuonna se oli pääkaupunkiseudun maalinnoitus, toisena kirjoituspöydän rakentaminen. Ensi vuonna voisi juosta lopulta sen maratonin. Terveellisempää kuin kesäauton ropeltaminen.

Huomenna puoli päivää töitä ja sitten perinteisiin juhannuskuvioihin. Sama porukka, mutta eri paikka. Ei ihan kaupunkijuhannus, mutta melkein. Ei myöskään vesistöjä lähellä, eli ei välitöntä hukkumisvaaraa vaikka kuinka koheltaisi.

Tilanteita, joissa Batmankin pureskelisi kynsiään

2006-06-20T16:45:00.000+03:00

Khilou löysi jotain osumakohtia viime päivien merkinnöistä. Niitä kirjoittaessa ajattelin itse juuri päinvastaisia. Korkkareista, Tex Willereista ja sekalaisista jännäreistä puhuessa saa joissakin piireissä aikaiseksi tehokkaan hiljaisuuden. Hyvä että joku muukin sentään. Pertsa ja Kilu, onks ne jotain legendaarisia denoja vai?

Tällaiseksi sitä kasvaa, kun kesälomalla lukee kirjastosta ja vintiltä kaiken, mitä käsiinsä saa. Kun Tintit ja Viisikot loppuivat, niin Jalkapallon Vuosikirjat saivat kelvata. Knoppitiedolla Klubin voitosta Liverpoolista Ismailin maalilla ei irronnut pihapeleissä toivottua arvostusta. Eikä silläkään, että Jallu Rantanen teki jonain vuonna komeimman maalin koko Euroopassa.

Harva kavereista silloin oli kiinnostunut mistään ja nyt tuntuu, että nykyään vielä harvempi sitäkään vähää. Nettonykyarvo kirjojen lukemiselle ja vanhojen urheilijoiden kelailulle on ankarasti negatiivinen.

12:04

2006-06-19T12:06:00.000+03:00

Mannerheimintietä etelään ulisi ottelun jälkeen saksalainen matala urheilumalli. Rekisteri MIKLU laittoi Kiasman edustan porukan huutelemaan taitopelaajaa. Puolet ihastelua, puolet jotain muuta.

Sunnuntai-iltana Töölö oli vieraalle ulkomaata. Uneliasta ja lämpöä hohkaavaa. Raitiovaunutkin kolisivat eri tavalla. Puhuttiin unelmista ja haaveista niin kuin ei koskaan ennen. Kävelin tyytyväisenä kotiin, oli pehmeää.

Kirpputorilta ostettuja Korkeajännityksiä säästelen vielä lomalukemiseksi. Sitä ennen Alistair MacLean-kierros. Alkaa tänään Navaronen tykeillä.

Atik tähystää pallon päältä

2006-06-18T16:04:00.000+03:00

Kesälukemista kirpputorilta, mansikoita ja palanutta ihoa puistossa. Punaniskana voi nyt hyvillä mielin mennä pallokisoja katsomaan.

Eilen mietittiin, että mikä jalkapallosta muka pelien kuninkaan tekee. Entiset pelaajat vatvovat studiossa vihreän veran shakkia ja kentän suuria filosofeja. Silti jokainen peli on yhtä tasaista kurinalaista vääntämistä, ilman ainoatakaan huikeaa yksilösuoritusta.

Lajista pitäisi ymmärtää enemmän, jotta osaisi arvostaa nykyisiä mestareita täydellisine aluepeleineen.

Perjantaina, tunti ennen kotiinlähtöä

2006-06-16T14:35:00.000+03:00

Katsos. Toimisikohan tämä vielä?

Viimeisenä ajatuksena ennen nukahtamista jostakin blogista luettu huomio siitä, kuinka naiset kyllästyessään blogaamiseen dramaattisesti tuhoavat arkistot, miehet antavat asian olla ja palaavat asiaan -jos siltä joku päivä tuntuu.

Samanlaisella hetkellä vuosi sitten ajattelin, että jos keskitän kaiken kirjoitusmotivaationi graduun, olen hujauksessa maisteri. Samalla heivattiin blogilistan seuraaminen ja muu tehoton ajankäyttö. Vuotta myöhemmin gradu on yhä tekemättä, mutta väliäkö tuolla. On kesä ja toimistolla saa pitää shortseja. Casual everyday.

Kohta perjantairuuhkaan, autonikkuna auki ja Ramonesia c-kasetilta.

Mitteekä?

2005-07-04T14:59:00.000+03:00

Heimoerot pistävät silmään, kun viikon sisällä vierailee Pohjanmaalla ja Savossa. Eilen vielä ennen Heinolaa mutisin omista ja vieraista, mutta nyt olen rauhoittunut. Toimiston tasainen taustahumina, murteeton uusmaapuhe ja tervakahvi puuduttavat ajattelemasta vaikeita. Mutta mieluummin puhutaan vähän kuin paljon.

Illalla sotahistorialenkki A:n kanssa Laajalahdessa. Pitänee kerrata Kuuterselkä ja Muolaa, jotta osaa reagoida tiukkoihin triviakysymyksiin kadunnimien taustoista.

Konttorikuutiot tappavat luovuuden täysin. Muutama päivä vielä, sitten omaa lomaa ja uusiin haasteisiin.

Pensaastahuutaja

2005-06-28T16:55:00.000+03:00

Aamukahvipöydästä noustessa totesin meneväni illalla Lehtovaaraan syömään, siellä kun varmasti on tilaa. Koko osasto katsoi hitaasti ja kyseli sihteerin suulla, että onko se laajentanut sitä ulkokatosta vai mistä niitä lisäpaikkoja.

Vesilasin pienuutta on vaikea ymmärtää, vaikka kuinka kuvittelee istuvansa sen reunalla tarkkailijana.

Analyyttinen viisisenttiseni keskusteluun on huomio Lehtovaaran mainoskyltin tyylikkyydestä. Kaupungin kaunein!

The Boys Are Back in Town

2005-06-27T16:20:00.000+03:00

Lakeuksilla ranskattaren meno alkoi muistuttaa kengurun loikkaa. M uskoi minun unohtaneen kuinka käyttää kytkintä. Minä syytin satakuntalaista bensaa, tunnetusti pahaa. Kierrokset huitelivat punaiselle heti kun jalkaa näytti kytkimelle.

Juhlatontilla autoasiantuntija A kopisteli kaasutinta hetken aikaa pajavasaralla ja johan kävi tasaisesti. Mestarin vahva humalatila ilmeisesti herkisti mielen samalle tasolle koneen kanssa. Naureskeli vielä miesten töitä osaamattomalle kaupunkilaisserkulle. Naisten autohan tuo, kun ei ole saksalainen tai edes diesel.

Juhannusyönä joki oli tyyni ja saunassa löyly pehmeä. Istuin pitkään kuistilla ja katselin aukeaa. Onneksi nukahdin ennen kansallistunteen tai kolmen polven taakse ulottuvan kotiseuturakkauden nousua.

Eilen kaupunki odotti raukeana ja kulmakaupassa puhuttiin tutumpaa murretta. Yöllä oli pakko nukkua ikkuna auki ja kuunnella makuuhuoneeseeen kuuluvia ääniä hiljaisuuden sijaan.

Lomille

2005-06-23T15:40:00.000+03:00

Hesari kertoo nettisivuillaan että juhannusruuhkat alkoivat. Sehän sopii: 390 kilometria juhannusvapaan alkuun. Neljä päivää. Luen Tex Willereitä ja saunon rantasaunassa. Tulen takaisin rentoutuneena ja levänneenä.

Hei Johanna

2005-06-22T17:07:00.000+03:00

Sujuvan lähiliikennejunailun jälkeen oli tuskaa osallistua ykköskehän kytkimenpolttokilpailuihin. Otaniemi-Tattarisuon teollisuusalue 45 minuuttia, kilometrejä ehkä 20. Olisi polkupyörä, niin kulkisi nopeammin.

Kaarihallien keskellä on aina yhtä ihmeellistä. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä mahtaa olla valtion verokertymä tuoltakin alueelta. Jos minä saisin päättää, niin Malmin lentokenttä olisi säästetty ja Tattarisuon hallit olisi jyrätty pois asuinalueen alta.

Harvat kävijät ovat tulleet kasvavissa määrin etsimään tietoa aurinkoihottumasta. En valitettavasti osaa auttaa, paranee talveen mennessä. Älkää ainakaan kokeilko valohoitoa.

Ajankohtaispala: Järvi on tyyni soutaa. Aurinko laskee.

Aina yhtä hämmästyttävää, kun Rantaradio kääntyy iTunesissa Kings of Convenienceen. Jotenkin tuttua ja asiaankuuluvaa kuitenkin

Pippuripihvi ranskalaisilla, kiitos

2005-06-20T14:53:00.000+03:00

Talon vanhempi myyntipäällikkö halusi tarjota nuorille juipeille lounaan keskustaajaman ravintolassa, kun toi meidän ruokala on vähän sellainen. Ja sitten paineltiin Mondeolla kylille kuin olisi ollut enemmänkin kiire. Pitkä lounas tai ainakin pitkäveteiset jutut kadonnutta nuoruutta haikaillessa. Iänikuiset tarinat peeästeerukista ja yhteistoimintaharjoituksesta, jossa ei nukuttu kahteen viikkoon. Toista on nyt, sotaharjoituksetkin pelataan tietokoneella, hiiohoi.

Varsinainen työ on jo tehty, jäljellä kaikki tylsä ja tavallinen vääntö. Aamuisin nukuttaa kohtuuttomasti ja nyt vilkuilee kelloa kotiin lähteäkseen. Kahvipöydän pahvikeksit houkuttavat lakisääteisiä tiheämmin. Mutta kaikkiaan positiivinen kokemus.

Eilen harmitti, että miksei ole digiboksia, kun huomasin Band of Brothersin pyörivän FST:llä. Pitänee lukea kirja, taas kerran. Parhaiten luettavaa amerikkalaista kevyempää WWII-kuvausta.

Selittelyn makua

2005-06-13T15:26:00.000+03:00

Vuosi sitten vaihdoin päivittäisen muistiinpanoalustan vahakansivihkosta bloggerin syöttöruutuun. Nyt olen osittain palannut vanhaan metodiin. Kaiken takana on valkoisen miehen pahin vitsaus, työ. Tällä hetkellä arjessa ei tapahdu juuri muuta kuin projektin vääntöä ja siitä taas ei pitäisi kirjoittaa sitäkään vähää. Ilta menee elpymiseen ja oikeasti tärkeisiin asioihin.

Junassa ehtii kirjoittaa muutaman ajatuksen muista matkustajista ja noutokahvin mausta. Yritin aluksi lukea kirjaa, mutta silloin junan keinunta siirtyy liian hyvin vatsanpohjaan.

Tänään mietin, että on ainakin kaksi tunnetta, joita ei enää koskaan saa kokea. Ensimmäinen, mukava: koulujen kesäloman lähestyminen. Toinen, ikävämpi: armeijan lomien päättymisen painostava odotus, joka alkoi jo lauantain myöhäisillassa. Ehkä tilalle tulee uusia ja vielä elävämpiä.

Illalla juoksen saarten kautta Tapiolaan. Paperit saavat odottaa. Päiviä on vielä riittävästi.

Melkein kaljatehtaalla

2005-06-07T12:50:00.000+03:00

Kotiläksyt on tehty ja viime viikosta asti olen pyörinyt ihan pelipaikalla. Kuukausi sitten varmistin, että kyllä kai oman koneen saa sitten ensimmäinen päivä verkkoon kiinni. Yllättivät ja meni vain viikolla yli.

Pitkät päivät ja K-junassa istutut työmatkat syövät voimat. Kahvi värjää hampaat ja selkää kolottaa. Pienestä pitää valittaa, kun muuten on hyvin.

Paikan erikoisuus on varastomies, joka osaa varastosaldot järjestelmää paremmin. En vielä ymmärrä, miten mies pystyy muistamaan 300+ aktiivinimikkeen saldot, mutta kuitenkin aina epäonnistuu saapuvien syöttämisessä. Varmasti joku osuus tottakin siinä, että koneet sotkevat helpot hommat.

Vaikka minulla on outsiderin keltainen kilpi kaulassa, niin saan kahvin melkein pyytämättä kuppiin, toisten keittämänä. Huipulla.

Työmiehen arki

2005-05-26T17:10:00.000+03:00

Nuokuin juuri 45 minuuttia kehätien jonossa. Road Rage meinasi ajoittain nousta pintaan, kun oli muka kiire. M sanoi heti, että nopeammin olisit päässyt pyörällä.

Työvauhti alkaa tasaantua alkuspurtin jälkeen normaaliksi. Moraalinen ahdinko helpottaa samaa tahtia. Ehkä tästä jotain hyvää tulee. Kumpi on parempi: ettei kenelläkään ole työtä vaiko se, että sentään joillakin on työtä?

Nyt pitkä lenkki.

Oikealle 5, Jatka 100!

2005-05-24T11:54:00.000+03:00

Unessa makasin ensin isovanhempien kesämökin riippumatossa ja sitten sujuvan siirtymän jälkeen ammuin maihinnousualuksia suorasuuntauksella jollakin Porkkalan patterilla. Molemmat johtamani tulijaoksen tykkiryhmät makasivat kalliolla tauolla ja eivät halunneet nähdä hurjaa vauhtia lähestyviä aluksia. Oli siis pakko toimia: ladata, suunnata, mitata, ampua ja korjata itse niin kuin vain unessa voi. Heräsin aamuaurinkoon ja olin huutaa tulikomentoja M:n korvaan.

Tähän asti olen ollut onnellinen autonomistaja. Ei vikoja, ei likaisia käsiä. Nyt moottori nakuttaa kuin ruuvikompressori. Soitin A:lle, että tuletko katsomaan kun ehdit. Kehtasi sanoa ranskattaresta ettei sitä paranna kuin romuttamo.

Join parvekkeella aamukahvin ja luin hesaria pitkään. Tasainen työmuurahaisvirta kulki kohti pysäkkejä.

Mariekeksejä ja kuivaa pullaa

2005-05-23T12:33:00.000+03:00

Jos olisin diktaattori, niin kaikki kaupungin valomainokset olisivat yhtä siroja ja hillittyjä kuin Lehtovaaralla.

Juoksin kevyen hien lenkin Taliin. Työpöydän ääressä jo kahdeksalta, täynnä intoa. Vaikka tekee hommia kotona niin eväät on samat kuin työmaaruokalassa: teollisuuskeksejä ja seisonutta kahvia. Täällä voi tosin paremmalla omallatunnolla vilkaista blogeja ja laiskotella muuten.

Nyt pidän tauon ja käyn kertomassa uudelle naapurille, mitä pidän jatkuvasta kyttäämisestä ja kiikaroimisesta. Herra on ottanut tavakseen tutkia tuuletusikkunan kautta asuntomme sisustusta ja asukkaiden pukeutumista. Vieraillekin esitellään naapurit, vikoineen ja huonekaluineen. Katsoisi edes, että ikkuna on kiinni ennenkuin aloittaa selostuksen. Ei vaarallista, mutta kiusallista.

Is This It?

2005-05-20T13:15:00.000+03:00

Kävelin Viiskulmasta Munkkaan asti. Aurinko lämmitti ja oli pakko kulkea takki auki kuin kuningas. K tuli vastaan ja sanoi ensimmäisenä minun myyneeni ihanteeni, kaikesta päätellen. Grafiitinharmaa puku ja nahkainen asiakirjakansio ovat ensimmäiset merkit siirtymisestä rivitalojen, rotukoirien ja farmarivolvojen maailmaan.

Kävimme kauppiksella aamupäiväkahvilla ja puhuimme tulevaisuudesta. Että mitä ihmettä tällaiset parantumattomat romantikot oikein tekevät työkseen. Lähteäkö Etelä-Amerikkaan viiniä viljelemään ja nauttimaan elämästä? Ei hätää: niin kauan kuin on gradu tekemättä on varaa olla päämäärätiedoton ja harhaileva opiskelija.

White Light / White Heat

2005-05-18T10:40:00.000+03:00

Bloggaaminen on kuin sumua.

Viikon olen tehnyt projektin esitöitä ja suunnitelmarunkoa. Olen unohtanut kaiken muun: syödä, nukkua, unelmoida. Sijaan olen rakentanut ulospäin kuvaa menestyvästä asiantuntijasta: puhunut tuntilaskutuksista, mäkkärin raporteista, arvioinut kovaan ääneen mennäkö kopterilla vai katamaraanilla.

Olen hakannut lukuja exceliin ja arvioinut eri tulemien kustannussäästöt. Vähitellen työn todellinen luonne alkaa olla tuskallisen selvä. Minä ja muut nuoret urbaanit ammattilaiset laskemme perusteluja sorvien siirtämiselle pois täältä. Nykytilan analyysi, paskat. Ei tunnu kovinkaan hyvältä kun ajattelee muutakin kuin kassavirtaa.

Työ on luovaa ja kiinnostavaa, mutta täysin merkityksetöntä minulle. Tämä projekti on vietävä kunnialla loppuun. Sitten on mietittävä, mitä todella aion tehdä elääkseni. Näissä hommissa en todellakaan halua olla ikääni.

Nyt istun nojatuoliin kuuntelemaan Coltranea ja rauhoitun.

Kevään viimeiset väännöt

2005-05-09T17:13:00.000+03:00

Kirjaston lukusali näin pääsykokeiden alla on melko kuumottava paikka. Väkisin vilkuilee ohi kirjojen ja ajatus eksyy. Kieltämättä kovalta työltä näyttää tuo pyrkiminen. Koko päivä pitää kuluttaa kirjastolla, jos ei muuten niin ulkorappusilla kännykkään puhuen.

Tentti tehtiin taas samalla urheilumenetelmällä: edellispäivä ja yö tiukkaa lukemista, aamusta kirjastolla viimeistelyharjoitus, nopea ja tarkka suoritus salissa ja samalla vauhdilla kotiin nukkumaan. Nyt sama rumba huomiselle.

Huomasin juuri aamukahvin vielä odottavan kahvinkeittimessä. Väsymys alkaa näkyä. Ehkä lykkään huomista tenttiä myöhemmäksi ja lepään vähän.

Kotitekoinen kertausharjoitus

2005-05-04T18:37:00.000+03:00

Palasin Itämeren rantavaltioiden kaksiosaiselta kierrokselta lopullisesti. Vietin viikon huonoa elämää huonossa seurassa ja nyt kärsin seurauksista. Polvet ovat könyämisestä mustelmaiset, ikenet nuuskattu puhki ja sisuskalut marinoitu tuliliemellä. Onneksi vasta vuoden päästä uudestaan.

Telttailu ja ulkoilmaelämä oli yllättävän mukavaa, mutta tällaisten kaupunkilaislöysäranteiden ei pitäisi leikkiä raavaita erämiehiä. Sää suosi, mutta sadekeli olisi vaikeuttanut elämää kohtuuttomasti. Haalariton vappu, mutta meininki ei juurikaan poikennut totutusta. Brännvin maistui, mutta Pripps Blå oli edelleen sitä itseään.

Jälkeenpäin voi olla tyytyväinen, että suuremmilta loukkaantumisilta vältyttiin. Lääkäri nojasi kaminaan, mutta onnistui ohjeistamaan ensiavun nauttimastaan etanolista huolimatta. Että oliko reissussa järkeä? Tuskin, mutta hauskaa oli. Arki tuntuu poikkeuksellisen tylsältä.

10:32

2005-04-21T10:32:00.000+03:00

Nyt olisi ollut kevään viimeinen luento, mutta uni voitti. Tai olisihan vielä ensi viikolla muutama, mutta silloin olen taas toisaalla. Nyt synnytän tyhjästä motivaatiota tentteihin valmistautumiseen. Kummasti piristää kun muistuttaa itselleen, että jos hoitaa kevään kurssit kunnialla, niin valmistumisen tielle jää enää pari hassua kurssia. Ja gradu, mutta sitä ei lasketa.

Kirjoitan huomenna paperit parin kuukauden projektista kesä-elokuulle. Sillä maksaa vuokrat, mutta vähän harmittaa, että menin helpoimman kautta. Milloin sitä sitten tekee jotain oikeasti mielenkiintoista? Taas väännän analyysia ja presentaatiota, jotka sitten joku muu esittää omanaan.

Lomaa jää silti yli puolitoista kuukautta, enemmän kuin viimeisen viiden kesän aikana yhteensä. Ehtisi matkustella. Todennäköisesti jään kotiparvekkeelle lukemaan kaikki lukemattomat kirjat.

Tutkimusmatka uusimpiin EU-jäsenvaltioihin

2005-04-20T15:19:00.000+03:00

Kaupunkien vanhat osat ovat vain turistien ryöstämistä varten, oli maa mikä tahansa.

Voipunut ja laivamatkan keinuttama olo. Kaikkia nauratti, kun Aleksia kävellessä vuorotellen paistoi aurinko ja satoi lunta. K nukahti pöytään, kun söimme paluuhampurilaisia. Se nauratti vielä lisää.

Varsin vapauttavaa käyttäytyä välillä vähemmän järkevästi. Kirjoittaisin kattavan matkaraportin, mutta on liian väsy.

Sairastapaus talossa

2005-04-13T18:33:00.000+03:00

Eilinen noutosushi ei ollut täysin kuranttia. Nyt olen muutaman tunnin liikkunut varovasti muoviämpäriä mukana kantaen.

Hesarin lukuun oli tänään sitten enemmän aikaa. Joku myi pikkuilmoituksessa 800 kiloa nikkeliä. Commodity trading on varmasti kova juttu, mutta ei kai sitä näin kirjaimellisesti pitäisi ottaa.

Ikkunasta ulos katsoessa tuntuu, että näkee tavallistakin huonommin. Sokeasta sokeampi. Yritän syödä aamiaiseksi voileipäkeksin ja katsoa, tarkentaisiko yhtään paremmin.

Entinen harrastus

2005-04-12T18:07:00.000+03:00

Eilisen pyöräilyelokuvan jälkeen kaipasin sitä tunnetta, kun tietää repäisseensä onnistuneesti irti pääjoukosta. Voimaa on ja välimatka kasvaa. Alkuiskun jälkeen hengitys palautuu tasaiseksi hakkaukseksi. Kaikki on hyvin niin kauan kun ymmärtää ajatella vain pyöritystä. Joskus veto kestää viivalle asti. Jos vähänkin epäröi, niin jää kiinni.

Näyttelijät puhuivat tönkösti ja minä muistelin mintunvihreää Bianchia. Hetken mietin, jos hankkisin taas pyörän. Kaunein laji maailmassa, mutta tehokas juniorivalmennus ei ole vielä unohtunut. Pitäisi olla eri linjat niille, jotka haluavat vain harrastaa ja niille, jotka haluavat Maailman Parhaiksi.

Kirjastosta löysin Pixiesin b-puolikokoelman, ennenkuulemattoman muka. Sama kokoelma odotti kotona levyhyllyn ykköspaikalla. En kyllä muista ikinä ostaneeni tuota levyä.

Kesäapina

2005-04-11T18:12:00.000+03:00

Kävelin räntäsateessa kotiin ja nyt paistaa aurinko.

Kesän suhteen pitäisi tehdä päätöksiä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että muutamaa projektia lukuun ottamatta vapaaherrastelen syyskuuhun asti. Syksyllä on sitten vähän tiukempaa, mutta siitä en vielä huolehdi. Opiskelen kieliä ja elän kapeasti. Työkokemusta on, nyt keskityn muuhun.

Ennen kesää pitää vielä tenttiä miltei kymmenen kurssia. Siinä nämä pakolliset sitten melkein onkin. Ahkerana opiskelijana pitää lukea vielä vähän päälle. Eli toisin sanoen haluan vielä nauttia harvoista tarjolla olevista eduista. Viettää välielämää ja vältellä lopullista aikuistumista.

17:54

2005-04-09T17:53:00.000+03:00

Juoksin pitkän kevyen Lauttasaaren kautta. Vastaan tuli kuivuneita tyhjäsilmäisiä miehiä taloudellisella askeleella. Ajattelin, että toivottavasti en kuulu tuohon rotuun 25 vuoden päästä.

Välillä ajattelin muutakin. Blogilistan myyntiä mietin Kaskisaaresta Lehtisaareen. Blogilistan ansaintalogiikkaa en täysin ymmärtänyt. Että mitä muuta tapahtuu mainosten lisäksi? Missä on tuotettu arvo? Dressman-miesten iskuryhmä myymään bloggausta yrityksille ja yhteisöille, liittymismaksua vastaan listalle. Myös muu bloggauskonsultointi tulee kysymykseen. Pirkka-lehti tuli jo, kohta mukana ovat koululaitos, kirkko ja puolustusvoimat.

Helppo on aina epäillä kaikkea, kun ei paremmin tiedä.

Toimitusketju pettää

2005-04-07T17:16:00.000+03:00

Alkuviikon Bloggeria vaivasi unexpected error. Maanantaina ja tiistaina yritin kolkutella, keskiviikkona ei enää edes viitsinyt. Ehkä ennakkosensuuri oli aiheellista: olisin vain kirjoittanut katupölystä ja punoittavista silmistä.

Koko päivän olen kuunnellut juttuja muiden kriiseistä, kevätmasennuksista, allergioista, ja kesätyöahdingoista. Voin vain nyökytellä ymmärtävästi ja olla iloinen siitä, että itseäni vaivaavat vain tossut kuraavat lenkkipolut. Aalto kääntyy.

M lähti Tapiolaan asti hulluille päiville. Odotan tuliaisiksi italialaista jäätelöä. Tämän illan olen joutilas.

Closing Time

2005-04-02T00:30:00.000+03:00

Hieman epätodellinen olo nähdä uusi rakennusnostolava ylimmässä kerroksessa Runeberginkadulla. Olisin voinut jättää väliin sen kerran kun kävelin siitä ohi samaan aikaan ambulanssien saapumisen kanssa. Viimeksi yhtä pahaa teki asemapaikkakunnalla uteliaana pikkupoikana, kun piti käydä katsomassa radanvartta pitkän junanpillin vihellyksen jälkeen.

Vaikka aamulla sattui joka lihakseen, niin oli se sen arvoista. Vanhoja ystäviä, joihin muut onneksi olivat pitäneet paremmin yhteyttä. J:n paluujuhlat olivat hyvä tilaisuus kokoontua suuremmalla joukolla. Toiset hitsaavat Norjan öljynjalostusteollisuudelle, toiset opiskelevat ahneustieteitä ja epäröivät. Yhteistä löytyi silti ja kaikki ongelmat ratkaistiin. Johnnie Walker wisdom running high.

Nyt voin hyvällä omallatunnolla olla tyhmä ja lukea Sariolan viihderomaaneja kunnes nukahdan. Susikoski tosin taisi juoda Ballantinesia.

Katzenjammer

2005-03-31T10:40:00.000+03:00

Appelsiinmehu nousee rivakasti rinnuksille, jos sen nauttii aamupalaksi lasista, jossa on pohjalla odottamassa eilisiltaiset kaljanjämät.

Kurkku on karhea ja silmiin sattuu. Pääkivusta ei nyt viitsi edes mainita. Ostan kioskilta mynthonia ja yritän näyttää loppupäivän ihmiseltä.

Gargantua syö vielä vähän

2005-03-28T19:27:00.000+03:00

Toisen valtionuskonnnon juhlalliset pääsiäismenot eivät koskaan lakkaa hämmästyttämästä minua. Ihailin vieraana koreaa pöytää ja kuuntelin, kuinka vanhimman polven puhe kääntyi kuin luonnostaan venäjäksi. Paaston päättävät söivät hartaasti, me muut juhlaa kunnioittaen ja seurasta nauttien.

Sunnuntaina hiihdin ensimmäistä kertaa armeijan jälkeen. H:n ylijäämäkaupasta hankitut sukset eivät luistaneet, mutta sentään kantoivat hangella. Aurinko lämmitti, mutta paita jäätyi selkään heti varjoon pysähtyessä. Takaisin kävelin valtatietä suksia kantaen.

Jääkaapissa on vielä savustettua lammasta. Jos tekisin voileivän, kun punaviiniäkin on. Jälkiruoaksi pari babaa.

Hitaampi väistää

2005-03-25T18:40:00.000+02:00

Lenkki kevätpäivässä rappasi jalat polviin asti kuralla. Valkoisista sukista ei alkuperäistä väriä tunnista edes sisäpuolelta. Ensimmäiset pyöräilijät olivat myös liikenteessä: vauhtia, mutta ei ymmärrystä. Vielä kun lisätään rullaluistelijat, niin meno on turvallista kuin sotatoimialueella.

Venytellessä ikkunan läpi paistava aurinko melkein poltti ihoa.

Yritän pakata kassia sukulaiskäynnille, huonolla menestyksellä. Sillä kerralla kun ymmärtää tarvitsevansa mukaan siistin kauluspaidan, niin puhtaana ei tietenkään ole yhtään. Pitäisi laatia pakkausohje kuin täyspakkaukselle. M selviää aina helpommalla, sen kummemmin miettimättä, ottamalla mukaan Kaiken. Onneksi autossa on tilaa.

Takaisin tunnelmista riippuen maanantaihin mennessä.

Lomaloma

2005-03-23T14:51:00.000+02:00

Tarkoitus oli vielä näin ennen pääsiäistä käydä kuuntelemassa kolme luentoa. Lopulta söin yhteiskunnan tukeman lounaan ja kävin divarissa selailemassa kirjoja. L soitti, tulossa telakalta ja sama kotimatka edessä. L tarjosi vielä köyhälle opiskelijalle pahvimukikahvit Essolla. Autossa puhuttiin jääkiekosta ja uhkaavista rantapalloista.

Luen pari tuntia jotain ihan muuta ja nukun tasoittavat päiväunet. M katsoi aamulla happamasti, kun valittelin, etten tiedä miten saisin lomaviikon kulumaan.

Urheiluruutu

2005-03-22T17:56:00.000+02:00

Munkassa näin itseni lenkillä: samanlaiset takki ja kengät, sama polvet tuhoava askel. Yhtä tyylittömän näköistä juoksua kuin eräällä harmaalla ministerillä.

Koko päivän olen miettinyt, että miksi lätkää pelatessa tuntuu niin hyvältä saada tiukka lämäri kilahtamaan ylärimaan.

18:25

2005-03-21T18:25:00.000+02:00

Päivän palaverin lopputuloksena oli yksimielisyys siitä, että Crowded Housen Help Is Coming on maailmankaikkeuden paras popkappale. Itse projekti ei edennyt, mutta tärkeämmät asiat ehdittiin käsitellä.

Kotimatkalla tuli mieleen, että haluan tehdä ensi kesänä jotain ihan muuta. Odotan vielä vision selkeytymistä. Työtä, jolla on tarkoitus. Mitä se sitten ikinä onkaan, ei ainakaan management consultingia.

Rötvä

2005-03-21T11:48:00.000+02:00

Vetkuttelen ja laiskottelen luottaen siihen, että kyllä muut saavat jotakin aikaiseksi. Keräsin muutamia hajanaisia ajatuksia paperille: vaativat vielä viimeistelyä ennen esittämistään. Vielä ehtii ennen kuin on pakko. Ei hetkeäkään aikaisemmin.

M lähtee aina ensimmäisenä, minä yleensä yritän silloin vielä torkkua. Hyvä niin, sillä olen kuulemma vihainen ja ärsyttävä aamuisin. Puren hampaita yhteen ja törmäilen ovenkarmeihin. Hosun ja kiirehdin. Vartin kuuma suihku, toinen vartti parranajoon, hammaspesuun ja pukeutumiseen. Aamiasespresson ehtii juoda joka toinen aamu.

Tänään oli erilainen aamu, tai ei se aamu oikeastaan ole vieläkään päättynyt. Kotona edelleen oikean aamiaisen ja perusteellisen lehtienluvun jälkeen. Tämän voisi ottaa tavaksi ja mennä vaikka aiemmin nukkumaan.

Viimeiset kolme kuukautta intissä oli juuri tällaista aikaa. Herätys aikaisin, mutta pitkän aamiaisen jälkeen pääsi takaisin lepäilemään. Sama juttu lounaan jälkeen, tarkemmin ajatellen yhtä pitkää ruokalepoa koko aika. Kerran viikossa oppilaille joku oppitunti tai pallopeli.

Paluu

2005-03-19T17:36:00.000+02:00

Tarkoitukseni ei ollut kadota näin pitkäksi aikaa. Olin toisaalla.

Mutta nyt kaikki näyttää paremmalta. Eilen aurinko paistoi kauniisti. Mies käveli duffelitakissa Mechelininkadun lehmuskujaa kantaen molemmissa käsissään tyhjiä Perrier-pulloja koreissa. Niitä litran kokoisia, kranaatin mallisia. Hymyilin ensimmäistä kertaa yli kuukauteen.

Rauhallinen koti-ilta, naurua ja merkkejä elämästä. M auttoi paljon, yksin en olisi jaksanut hoitaa kaikkea.

Vähitellen takaisin normaalitoimintoihin. Lueskelin ja kuuntelin blogeja tyytyväisenä. Aallonpohja ohitettu.

Katko

2005-02-10T11:23:00.000+02:00

Aamuöiset puhelinsoitot tuovat harvoin hyvää. Nyt käymässä kotona, haen uusia puhtaita vaatteita ja kaikkea, minkä unohdin. Tunnin päästä junaan ja takaisin. Vastuita ja velvollisuuksia.

Keltaiset teränsuojukset

2005-02-07T17:41:00.000+02:00

Sateinen sunnuntai-iltapäivä luistinradalla osoitti, että tytöt potkivat edelleen teränkärjillä vauhtia. Ärsyttävän näköistä vieläkin, tekisi aina mieli mennä neuvomaan. M sanoi, että saisin sitä ennen opetella itse luistelemaan. Näytöillä Uudenmaan luonnonjääsarjasta vuodelta 1994 ei enää vakuuteta kykyjenetsijöitä.

Lämmin mehu ja J:n leipomat pullat korvasivat sateen aiheuttamat kärsimykset ja kastuneet housunpolvet. Kaunoluistelu oli niin mukavaa, että voisi käydä uudestaankin, mailan ja kiekon kanssa.

Kotimatkalla (nais)bussikuski odotti Kampissa onnellisena lähtöaikaa ja samalla peitti koko suojatien ja tukki liikenneympyrän. Torvet soi ja agressiivisimmat autoilijat kiersivät bussista ohi jalkakäytävän kautta. Kuski ei tainnut tietää yhtään mitään näistä tapahtumista.

Tänään on hyvä päivä

2005-02-04T11:32:00.000+02:00

Tästä tuli niitä päiviä, kun suunnittelee heräävänsä heti aamulla varhain. Kello soi, mutta yhdet torkut tarvitaan vielä. Sitten havahtuu postiluukun kolahdukseen. 11:00. Vanha kansa sanoo paljon, esimerkiksi kullasta ja aamuhetkestä.

Nyt, kun koululle on muka liian myöhäistä lähteä, käyn kevyellä lenkillä. Pieni lumisade ei haittaa. Sitten syön aamiaisen/lounaan ja luen lehdet. Käyn kaupassa ja en osta mitaan terveellistä. Ruoka valmiiksi siihen mennessä, kun M tulee kotiin. Ilta on varattu hyville ystäville kaupungilla.

Vapaapäivä, mutta viikon myöhässä.

Yövuoro

2005-02-03T01:45:00.000+02:00

Ensin on kiire ja sitten menee uni. Tuskaista pyörimistä ylikierroksilla. Pari tuntia sängyn pohjalla ja takaisin koneen ääreen. Turha kuvitellakaan, että saisi mitään järkevää aikaiseksi, mutta pakko on yrittää.

Suuret ikkunat luentosalissa ovat loistava keksintö. Pystyin taistelemaan nukahtamista vastaan - tietenkin uni tulee, kun sitä ei kaivata - seuraamalla Ilmarinkadun tapahtumia. Jossakin suuressa operaatiossa tarvittiin nostolava-autoa. Pikkuautot juuttuivat lumipenkkaan ja mummot liukastelivat lumisohjossa.

Alueen punatiilikerrostalot ovat aina miellyttäneet minua. Sopivan yksinkertaisia, mutta silti arvokkaita. Jos jossakin muualla pitäisi asua, niin ehkä juuri näissä taloissa. Ei paljon kyllä tarvitsisi pakottaa muuttamaan. Lähiöelämä alkaa olla jo riittävän tuttua.

23:01

2005-02-01T23:01:00.000+02:00

Valitin ainoalle humanistystävälleni kovaa kiirettä ja pohdin, kuinka kiire mahtaakaan työelämässä olla. Kuiva vastaus kuului, että opiskelen väärää alaa, jos en siedä kiirettä ja päällekkäisyyksiä. Varmasti totta.

Kiireellä kehuminen on viiteryhmässäni suuri hyve. Ainoastaan oman tehokkuuden ja kyvykkyyden korostaminen menee sen edelle. Mutta yleisemminkin: olisi joskus mielenkiintoista tavata aikuinen ihminen, joka meuhkaa suureen ääneen sitä, ettei ole mitään tekemistä.

Olkoon kuinka kiire hyvänsä, niin nyt kuuntelen jatsia.

No feasible solution

2005-01-28T14:21:00.000+02:00

Se siitä suunnitellusta vapaapäivästä. Illalla vielä vilkaisin yhtä maanantaina palautettavaa harjoitusta ja ymmärsin, että tästä en nyt ymmärrä mitään. Lukemista, opettelua ja vääntöä vailla minkäänlaista lopputulosta. Hauska oppimiskokemus!

Jos nyt tuntuukin kivalta kuin päätä seinään lyödessä, niin pitää muistaa se iloinen hetki, kun ongelma vihdoin ratkeaa. Sitä odotellessa jatkan optimointia.

Kaiken lisäksi keski-ikäinen kuntopyörää polkeva nainen on viimeisen tunnin tuijoittanut minua vastapaisen vuokrakasarmin ikkunasta.

17:11

2005-01-27T17:11:00.000+02:00

Ruokalassa umpituntematon tyttö tilitti yhden kahvikupillisen ajan Sodexhon huonosta palvelusta. Ihailtavaa avoimuutta, kun otetaan ympäristö huomioon. On varmasti tuskallista, jos koko päivän odottaa hernekeittoa ja keitto on jo loppunut, kun vihdoin pääsee syömään.

Pitkästä aikaa mukaansatempaavia kursseja, joihin tekee töitä ihan mielellään. Aika voimakasta kausivaihtelua: puoli vuotta kerrallaan sujuu hyvin, sitten meinaa jo riittää. Ihan tällä tulevalla puolen vuoden noususuhdanteella en ehdi valmistua, mutta lähelle osuu kuitenkin.

Rankan opiskelutahdin varjopuolena on ainainen väsymys. Siis huomiselle vapaata ja kunnon unet. Projektit jatkuu lauantaina.

Musiikkitiedote: The Smiths on edelleen kovinta mitä on. Aiheeseen pitää palata paremmalla ajalla ja terävämmällä mielellä.

Wie geht es Ihnen?

2005-01-25T10:59:00.000+02:00

Saksan käännöslauseiden tekeminen tuo heti ensimmäisenä mieleen lukion saksantunnit. Kolme vuotta onnetonta palloilua ja lapsellista käytöstä. Loppuviikosta itkuinen ja tärisevä opettaja. Ilmeisesti kieli tuntui vaikealta ja opettelun sijaan oli helpompaa pelata vaikka korttia. Nyt toista kertaa kielen alkeita opetellessa harmittaa. Tällä kertaa ajattelin hoitaa homman kunnialla kotiin.

Lukio oli muutenkin hämärää aikaa. M, joka kävi ns. eliittilukiota, jaksaa aina nauraa lukiokokemuksilleni. Meillä ei kukaan sentään ottanut liian vakavasti ja kärsinyt mielenterveysoireista, kun ei aina ollut luokan paras. Ainoa ero ammattikouluun oli se, että meillä kaverit rassasivat autojen lisäksi tietokoneita.

Ahkerat ovat tehneet uusia hienoja listoja. Aamupäivä meni harhaillessa ja ihmetellessä.

Vuosikertomus

2005-01-24T16:44:00.000+02:00

Vaikka olen bloggaamisen saralla nöösipoika, niin uskaltaudun mukaan listaamaan paloja kirjoitetusta. Valikoin ne kirjoitukset, jotka muistin kirjoittaneeni ja joihin olen tyytyväinen. Yleinen taantumatrendi on ollut huima. Kaikesta päätellen kesällä oli hauskempaa.

Ensin selasin alkuvuoden paperivihkoja. Olen koko ajan kuvitellut, että ennen merkitsin asioita ahkerammmin muistiin. Yllättävää kyllä, verkkojulkaisu on tihentänyt kirjoitustahtia.

Nyt puhuu mies. Minulla on edelleen silmälasit ja olematon ylävartalon lihaksisto. Nyt osaan kuitenkin jo maalata ja sahata.

Perusteollisuuden palveluksessa. Kesä ja talvi metalliteollisuusympäristössä oli opettavaista aikaa. Yllätyksiä puoleen ja toiseen.

Urheilupoliittiset muistelmat. Otsikko ampuu ohi, mutta kertoo jotakin juoksemisesta ja siitä, kuinka vakavasti se kannattaa ottaa.

Vuosikertomus on tilintarkastajien lausuntoa vaille valmis.

Aamuvastaanoton kautta vuodeosastolle

2005-01-21T12:06:00.000+02:00

Korkean kuumeen ja kurkkukivun tilalle tuli sitten jatkuva nuha ja ärsyttävä yskä. Vaihtelu varmistaa, että jaksaa sairastaa vielä muutaman päivän. Hätäinen jo ennakoi, että tässä oltaisiin menossa parempaan suuntaan. Epäilemättä näin, mutta millä aikavälillä?

Asioiden tärkeysjärjestys on taas selvillä. Kun tästä tervehdyn, niin lähden rautakauppaan ostamaan lumilapiota. Parvekkeella on juuri oven edessä metrin korkuinen kinos. Saisi puolestani olla vaikka kevääseen asti, mutta määräys kävi siirtää kasa heti kunnon salliessa. Hellapoliisi!

Sitä ennen nukun ja katson television päiväohjelmia. En malttaisi odottaa lastenohjelmaputkea alkuillasta: parasta unilääkettä.

Hiekkapaperikäsitelty kurkku

2005-01-19T11:38:00.000+02:00

Yöllä ei saanut streptokokkien maiskutukselta nukuttua. Horteista hikoilua ja pyörimistä. Nyt umpiväsynyt mutta kuumeeton. Tästä se nousu alkaa.

Sairastaminen näin kipeällä kurkulla käy laihdutuskuurista. Ei liiemmin tee mieli syödä. Montako päivää pärjää pelkillä Mynthoneilla?

Huomenna pitäisi olla jo pelikunnossa tai ainakin kohtalaisessa. Muuten joudutaan tekemään mittavia uusintajärjestelyjä ja soitttelemaan ympäri maata. Sitä ennen vielä lisää pastilleja ja satunnaisesti kuumaa kaakaota. Yritän tosin reseptilääkkeilläkin, mutta uskomushoidot tuovat paremman mielen.

3 x VP

2005-01-17T14:44:00.000+02:00

Kun viikonloppuna on oikein hauskaa, niin tottakai siitä rangaistaan. Kerran käy kaupungin yössä ilman kaulaliinaa hippaamassa, niin heti saa palkaksi angiinan ynnä vuodelepoa. Vielä lukiossa ja armeijassa pieni flunssa oli miellyttävä yllätys: ylimääräisiä lomapäiviä. Nyt pieni kuume lannistaa ja voimia ei riitä edes nukkumiseen.

Kotitekoinen kurkkupuudute rommikaakaosta ja vaniljajäätelöstä auttaa vähitellen. Sinänsä kokemus olla ennen alkon aukeamista ulkopuolella kahvassa kiinni muiden alan miesten kanssa. Pieni rommipullo ja sitten vasta oikeita rohtoja hakemaan Töölönkadulle.

Paluumatkalla vieressä istui mies, joka muistutti Tournierin Keijujen kuninkaan Abelia. Harteikas, pitkä, vahvat silmälasit. Huulilla onnellinen hymy koko matkan. Ehkä menossa kotiin kehittämään kuvia ja syömään raakaa lihaa.

Kausi helvetissä

2005-01-14T15:19:00.000+02:00

Muutama tunti sepposedukoskisen uusimmassa mikä-mikä-maassa todisti taas kaksi asiaa: 1. seduseppokoskinen on itse saatana / loistelias liikemies, 2. keskivertokauppatieteilijällä on vaahtomuovia aivojen tilalla. Mikä ei tietenkään ole useimmille mitään uutta, minä olen vain nelisen vuotta yrittänyt nähdä asiat toisin.

Etukäteen intoilin vapaasta perjantaista, kunnon setti töitä ja valmistuminen olisi taas vähän lähempänä. Rennolla otteella aamukahdeksasta neljään ja sitten vapaalle. Suunnitelma petti: puoli neljään mennessä olen voinut huonosti, juonut jaffaa, voinut huonosti ja syönyt neljännespalan paahtoleipää. Nyt saattaisi jo pystyä nukkumaan.

Kirjailija pönöttää ja tutkii omaa tuotantoaan

2005-01-13T13:01:00.000+02:00

Ainoa ystäväni, joka on myöntänyt kuuluvansa lukija- ja tilaajajoukkooni, moitti päivitystahtiani. Olisi kuulemma kohteliasta ilmoittaa, jos häipyy viikoksi maalaiskuntiin. No olisi, mutta olisit A voinut soittaakin, jos vointini niin sinua huoletti.

Mutta tarkemmin ajateltuna tämä liittyy kysymykseen, jota on suuressakin maailmassa pohdittu: kenelle kirjoitat. Minulle on ylivoimaisen vaikeaa mieltää, että tuolla jossakin on joukko lukijoita, jotka ihan väkisin kampeavat tänne. Että tuolla kasvottomalla ryhmällä on mahdollisesti jotakin odotuksia.

Ainakin aluksi kuvittelin kirjoittavani itselleni, siis perinteinen päiväkirja. Päivän huippuhetket ja muu muistamisenarvoinen. Nyt kriittisyys on herännyt ja sen myötä käyttöön on otettu suodatin. Välillä vaan tuntuu siltä, ettei tapahdu muuta kuin sateisia bussimatkoja pimeässä kaupungissa. Ja niistä ei jaksa moneen kertaan kirjoittaa. Tieto lukevasta yleisöstä hilaa rimaa ylöspäin.

En voisi kuvitella kirjoittavani arkipäiväisyyksiä ihmeellisempää. Sitä on tarjolla jatkossakin, jos vain jotakin mielenkiintoista osuu silmään. Koulu kuittaa businessjargonin kirjoittamistarpeen, joten siltä osin voi ohjata kääntymään Seth Godinin puoleen. Siinä on ne kirjoittamisen lajit, joihin (toistaiseksi, sillä kehitystä ei pidä sulkea pois) kykenen.

Kotiinpaluu, jotenkin

2005-01-10T16:52:00.000+02:00

Viisi päivää kului kuin olisi ollut ulkomailla, tai paremminkin aikamatkalla jossakin menneisyydessä. Millä aikakaudella - sitä en tiedä. Jossakin, missä käydään pitkiä keskusteluja, syödään oikeita itse tehtyjä illallisia ilman erityistä syytä ja päivän päätteeksi luetaan paperikirjoja.

On miellyttävää huomata, että on paikkoja, joihin voi todellakin mennä kuin kotiinsa. Ja vielä viipyä ilman, että tarvitsee olemisiaan varoa.

Lomapäivät isovanhempien luona sujuivat kaiken lisäksi huomattavasti rauhallisemmin kuin kavereiden Aasianloma. Onneksi kaikki selvisivät kunnossa takaisin.

Lähtiessä maassa oli vielä lunta. Kesäinen keli vaatii lenkkitauon keskeyttämistä. Ei sulia teitä voi jättää hyödyntämättä.

I Look Good In Leather

2005-01-04T17:24:00.000+02:00

Päivä kaupungilla kukkoilua varten. Kansa väistyi kuninkaiden tieltä ja suuret salit olivat avoinna tietäville.

Luottokortilla maksetun elämän jälkeen oli ankeaa palata kotiin, jossa odottivat viemättömät roskat ja pesemättömät tiskit. Pääsin takaisin maailman valtiaaksi soittamalla Cody ChesnuTTia riittävän lujaa.

Jos olisin todellinen johtaja, niin lähtisin jatkamaan hilpeyttä kulmabaariin. Vaan en ole, joten käyn imuroimaan.

Psycho Killer

2005-01-03T17:20:00.000+02:00

Ahkera heräsi kuin olisi töihin menossa. Muutama tunti helpottunutta unta ja silti ehti ennen kymmentä hoitaa kevätlukukauden kurssi-ilmoittautumiset, lukea hesarin ja ottaa kuuman suihkun. Ties kuinka monta hyvää aamua olen hukannut.

A kävi naapurin toimistokolossista pitkällä lounaskahvilla. Muutamassa minuutissa saimme kunnon väännön aikaiseksi levyhyllyn järjestämisestä: vastakkain A-Ö (A) ja luova sekasotku (minä). Miten niin levyjä ei voi järjestää teemojen ja tunnelmien mukaan? Luonnollisesti Pink Floydin The Wallin ja Radioheadin OK Computerin pitää olla vierekkäin. Joy Divisionin kokoelma taas kuuluu Elliot Smithin tuotannon sekaan. Kirjat puolestaan on pakko aakkostaa, muuten menee tolkku.

Levyhyllyni joutui muutenkin pilkan kohteeksi. Talking Heads ei ole kuulemma ollut muodissa kahteenkymmeneen vuoteen. Siitäkin huolimatta Once In A Lifetime on aina yhtä erinomainen, parhautta kello viiden nuokkuvaan ruuhkaan kehätiellä.

Blogger on hylkinyt kirjoitusta, joulun alta pari otosta on kadonnut tietymättömiin. Pengon ne varmuuskopioiden (kerrankin!) seasta ja palautan jahka jaksan.

Mitä tapahtui todella?

2004-12-31T13:21:00.000+02:00

Yksikätisenä kirjoittaminen on hidasta ja tuskaisaa. Vasemman käden sormenpäillä ei auta vielä koskea yhtään mihinkään.

Vuosi meni. Tein töitä liikkeenjohdon konsultoinnista sorvaajan apumieheen (huomaa laskusuhdanne), muutimme parkettilattialliseen asuntoon ja lähetimme yhdessä joulukortteja iäkkäille sukulaisille.

Ostin auton ja kasvatin kesäparran. Kulutin kahdet lenkkitossut ja juoksin noin 50 kilometriä joka viikko. Sain uusia ystäviä ja menetin vanhoja. Jotkut lähtivät ulkomaille, toiset palasivat kotiin.

Rakensin yhdessä M:n kanssa kirjoituspöydän. Opiskelin vähän, enemmän luin muita kirjoja.

Olin kyllästynyt kaikkeen, mutta nyt olen onnellinen.

Työn sankari haavoittuu

2004-12-29T15:49:00.000+02:00

Iltapäivästä ensiavussa oli hiljaista. Buranaa, röntgen, ei murtumia, sormet pakettiin ja näkemiin.

Jos joku lukija erehtyy konepajalle töihin, niin kannattaa varoa tankonippuja nostellessa. Jos vaikka kaverin kanssa nostaa ja toinen rojauttaa nipun alas varoittamatta, niin saattaa jäädä sormet väliin. Saavat uuden värin.

En valita, sillä se tuntuisi nyt kohtuuttomalta.

Nokkelammat sanoivat, että olihan tämä nähtävissä. On noita kloppeja pajalla ennenkin pyörinyt. Olisi nyt edes ollut insinööriopiskelija niin olisi saattanut jotain osatakin.

Nyt on aikaa. Pyöriä kotona ja lukea lahjakirjoja. Kahlasin listan uutuusblogit läpi. Pamautin muutaman, kiinnostavimpana pitää mainita Mieto marinadi. Hyvin kirjoitettu sellaisista aiheista joista jaksan lukea.

Pukin paluu

2004-12-27T16:30:00.000+02:00

Uninurkkaukset olivat kysyttyjä heti aamusta. Prässityökaluhyllyn tausta, siivouskomero ja putkivarasto olivat täynnä jo puoli tuntia ennen vuoron alkua. Poljin kuuliaisena jenkakonetta ja pilkin harvakseltaan. Kahvitunnilla taukojumppaa kuin Japanissa.

Vanhan polven duunarit olivat onnellisia lyhyestä joulusta: ei tule läträttyä niin pahasti. Nuoremmat eivät olleet ymmärtäneet ottaa niin rauhallisesti: puolet paikalla ja siitäkin puolikkaasta puolet nurkissa nukkumassa. Todellinen kustannuspaikka.

Kotijoulu itse haetulla kuusella osoittautui edelleen erinomaiseksi valinnaksi. Nyt syödään loppiaiseen asti mukaan tarttuneita ruokia. Pakon sanelema massakausi. Seuraava kuukausi on rauhoitettu lenkkeilyltä. Kirjoja ja kohta ankaraa opiskelua. Sitä ennen vielä pari suklaakonvehtia.

Puhki

2004-12-21T20:25:00.000+02:00

Tottakai suostuin, kun kysyttiin halukkaita ylityöntekijöitä. Plus neljä tuntia kierteen vääntämistä turvasi joululahjat ja uuvutti perusteellisesti.

Päivän väittely koski operaatio Entebbeä. Sopuun varsinaisen operaation kestosta ei päästy millään. Vääntö jatkuu huomenna hyvin nukutun yön jälkeen.

Leka

2004-12-20T17:45:00.000+02:00

Ankeat naamat odottivat hiljaisina prässien takana ja pukuhuoneessa. Yritin vitsailla ja vähän jutustella ajosta väsyneenä. A sanoi heti, että ei auta. Leka on kuollu viikonloppuna.

Leka oli osa kansanperinnettä, kova kommunisti, työmies ja viinanottaja. Lapsille sanottiin, ettei Lekan juttuja saa kuunnella: muuten jää luokalleen ja joutuu valmetille töihin. Valetta, sillä monta vuotta urkittiin vakiovihjeitä R-kioskin pelipöydän ääressä ja kertaakaan ei luokalle jääty. Valmetin kohdalta uhkaus piti aika monen kohdalla paikkansa.

Työnantajakin oli yllättäen vähän haikeana. Oli se kuulemma kamala änkyrä, mutta teki minkä lupasi ja paremmin kuin moni muu.

Mukava ilma käydä lenkillä. Keuhkot tuntuvat raikkailta ja jalat pehmeiltä. Odotan joulua tyytyväisenä siitä, ettei ole pakko tehdä mitään.

Maalivahdin salainen ase

2004-12-17T13:34:00.000+02:00

Kun tutkii tämän yleisessä käytössä olevan koneen sivuhistoriaa, niin voi huomata suomalaisen miehen kiinnostuksen rajoittuvan pornoon, iltapäivälehtiin ja veikkaustuloksiin. Googlella voi välillä tutkiskella perinteisempien "alojen" lisäksi merkillisiä sairauksia ("jalkarupi") ja eläimiä sekä autoja ("susi fiat"). Rakas ei kuitenkaan unohdu ("joululahja muijalle").

Kello yhdeksän kahvipöydässä kuvittelin jo olevani osa eriskummallista sosiologista koetta, jossa henkilö irroitetaan täysin viiteryhmästään ja istutetaan mahdollisimman erilaiseen porukkaan.

Jotain hyvääkin: olen ollut päivittäisessä tietovisassa voittamaton. Kiinnitys joulukuun jallupulloon on vahva. Kivoja perinteitä, toimistossa ei tuollaisia harrasteta; työkaverin farmariauton kadehtiminen ei jätä aikaa.

Eilisen pihalätkämerkinnän jälkeen muistin, kuinka peleissä maalivahdille kuului huopatossut. Liukui hyvin ja muistutti etäisesti oikeita suojia. M ainoana tossujen omistajana joutui sesongin jälkeen kovasti selittelemään äkisti kuluneita huopikkaitaan.

Luistimet puuttuu

2004-12-16T21:02:00.000+02:00

Lumiukkohallissa pelatussa turnauksessa jää oli aina kumman väristä ja pelit alkoivat ihme aikoihin. Joskus sai katsoa koulussa, joskus piti luistaa kotiin. Ja Suomi hävisi aina. Illalla parkkipaikalla käytiin uusintaottelu tennispallolla.

Tehdäänköhän enää maalitolppia lumikimpaleista? Täällä ei kukaan pelaa pihalla.

Jossakin kaapin perällä on sinikeltaisten pujottelukeppien pelipaita. Jouluna on pakko päästä mukaan peleihin.

Costa Rica

2004-12-15T22:48:00.000+02:00

Ensimmäiset aikuiselämän joulukortit lähetetty. Vaikka en olekaan mikään teknologiauskovainen, niin tuntui se jotenkin vanhanaikaiselta, ei huonolta kuitenkaan. Vaikeinta oli saada aikaan sellaista käsialaa, jota kehtaa lähettää mustekynällä kirjoittamaan oppineille vanhemman polven sukulaisille.

Duunaripuolella kahvi on mustaa ja pahaa. Ikävöin toimiston espressokonetta ja suurta irtoteevalikoimaa. Pääluottamusmies, asiaan on saatava muutos.

Aamuherätyksiin (05:30) ei vaan totu. Väsyneitä iltoja teeveen äärellä torkkuen. Uskomatonta luovuuden puutetta ilmassa.

Fazerin parhaat

2004-12-13T20:15:00.000+02:00

Muutaman päivän jälkeen kynsien alla on jo hyvä musta kerros. Tällä vauhdilla tuskin pääsen joulupöytään. Ja keväällä lennän seminaarista ulos epäsiistin ulkoasun vuoksi.

Yksi tutuista työntekijöistä pyysi aamulla vakavana kyytiä kylälle. Luulin että S oli kipeä ja menossa lääkärille, en kysellyt enempää. Autossa asia selvisi: Essolle ostamaan nimipäiväkarkkeja. Täällä ei parane unohtaa tarjota porukalle konvehteja nimipäivänä. Isot miehet suuttuisivat.

Uusi kilpavarustelun muoto: kenellä on parhaimmat kuulosuojaimet. Pitää olla radio, että pääsee mukaan porukoihin.

Stalin

2004-12-10T17:37:00.000+02:00

Metallimies tekee edelleen millin kymmenesosaan ja korkkaa perjantaikossun jo ruokatunnilla.

Jokainen hallin duunari kävi päivän aikana katsomassa mitä se konttoorin ekonoomi täällä sorvaa. Yritä siinä selitellä että ei tässä muuten, mutta kun se vuokrakin on maksettava.

Toisen hallin hitsauskäry tarttui ihoon heti kun vain lähelle sattui. Vielä kotimatkalla junassa nenään pisti. Peltikaapissa odottaneet farkut ja päällystakki haisivat edellisen kaapinomistajan hielle.

Se teollisuusrealismista.

Duunari nousee haudastaan

2004-12-09T16:48:00.000+02:00

Opetus: Jos kanniskelee ympäriinsä suhteellisen arvokkaita tavaroita (i.e. läppäri), niin niitä ei kannata unohdella minne sattuu. Onneksi paikalle jäi ystäviä, jotka huomasivat törttöilyn ja poimivat laukun matkaan. Tai tiedä tamperelaisista, olisiko muinainen kone kelvannut. Alkoholilla oli vaikutusta asiaan.

Koneesta asevelihintaan luopuneelle T:lle tiedoksi, että kyllä tiesin koko ajan missä laatikko oli. Siinä vaan kesti vähän aikaa saada se takaisin.

Taas yhtä lukukautta viisaampana voi juhlistaa syksyn laihaa opintomenestystä. Huomenna haalarit niskaan ja töihin. Tervetuloa aamuherätykset ja termospullokahvi, kuulosuojaimet ja rasvaiset kädet!

Tontuille

2004-12-02T21:20:00.000+02:00

Todellista urheilua käydä näillä keleillä lenkillä. Nyt flunssan orastaessa uskon, että ei kannata. Syön vaikka jäätelöä korvausharjoitteena. Massakausi.

Nauroin joskus aiemmin hienoille urheiluvaatteille. Tunnin jäisessä vesisateessa hölkkäämisen jälkeen kaipaa hieman perusverkkaria teknisempää vaatetusta. Tällä lämpötilalla tulee kylmä turhan nopeasti. Kesällä on helpompaa: shortsit, sukat ja kengät, paita jos korventaa.

Joululahjatoive siis: housut, jotka soveltuvat talvilenkkeilyyn. Takki on jo, mutta pipoja taas ei voi olla liian montaa.

Pekka ja Pätkä rahtareina

2004-12-01T08:33:00.000+02:00

Tampere-Helsinki-välillä näin kaikki mahdolliset ilmasta satavan nesteen muodot. Keli ei ollut paras mahdollinen ajaa kevytperäisellä pakettiautolla. Keräsin pitkän jonon niitä järkeviä, jotka kunnioittivat olosuhteita ja eivät lähteneet ohi. Auton palauttamisen jälkeen kädet tutisivat kuin salitreenistä hyytyneinä. Oli se vaan turhan jännää pikkuautoon tottuneelle.

Matkan helmi oli autoradio, josta ei kuulunut kuin Radiot Nova ja Suomi. Vähän sama kuin valitsisi katkaistaanko käsi vai jalka.

Loskaa sukkaan

2004-11-29T15:15:00.000+02:00

Alkyöstä ihailtiin kaunista lumisadetta makuuhuoneen ikkunasta. Huopalahdentien loskainen harmaus palautti haaveilijat arkeen aamuruuhkassa.

Naapuritalossa on jo täysi jouluvalokilpavarustelu päällä. Tällä hetkellä peliä johtaa eläkeläispariskunta jatkuvasti vilkkuvalla koko ikkunan peittävällä porolla. Täällä ei millään köyhän miehen tuikkukynttilöillä pärjää.

Hajautan loppuviikon ajankäytön kolmeen kouluprojektiin, pariin tenttiin ja työmuistion kirjoittamiseen. Sen jälkeen uskon ansainneeni joululoman liukuhihnaduunarina.

Triple Distilled

2004-11-26T23:10:00.000+02:00

Pitkään vaivannut tentti tehty. Voi huokaista - ainakin puolet oikein. Vuosia hautautuneena olleet matemaattiset kyvyt nousivat arkustaan juuri oikealla hetkellä. Domman luentosalin taustahumina toi saman päänsäryn kuin aina ennenkin. Oranssit tekonahkapenkit hiostivat farkut läpimäriksi. Raikas kymmenminuuttinen kolmosta odotellessa. Nokkelampi olisi kävellyt.

Vähitellen voi huokaista, tentit vähenevät ja joulu lähestyy. Jos sitten voisi kirjoittaa rennommin ja olla välittämättä lukijoista. Lukekoon Pinserin listan kautta vaikka puoli Suomea, mutta kun ne pari puolituttua jättäisivät väliin. Havaittavissa on ollut järkyttävää tason laskua ja tylsistyttäviä kirjoituksia. Itse itseni listasin, mutta seläntakaakurkkijoita en tilannut.

Iltaviskejä ja muiden pikkujouluja, kaikkialle en ole tervetullut. Meinasin jo ruveta linkkiblogaajaksi, mutta pohjimmiltani olen niin paatunut päiväkirjailija, että jätän kaikki vaille analyysiani Naomi Kleinin Marlboro-miehestä Fallujassa (Guardian ja The Nation, jos jotakuta kiinnostaa). Niin moni tekee sen paremmin kuin minä etten viitsi aloittaa.

Tääl ei sais syödä

2004-11-24T15:14:00.000+02:00

Aktiivinen lukiolainen huomautti minulle sääntörikkomuksesta kirjaston lukusalissa. Söin banaania, vaikka kyltti nimenomaisesti kieltää ruokailun kirjojen äärellä. Toivottavasti oikeamielisyytesi tuotti sinulle ylemmyydentuntoa ja iloa. Muutaman lauseen perusteella ennustan tulevaisuutta Kokoomusnuorissa ja RUK:n oppilaskunnassa. Onnea valitsemallasi tiellä!

Kaksi viikkoa koulua ja sitten takaisin töihin. Vasta hetki sitten odotin koulun alkua ja kuuntelin insinöörivitsejä kahvipöydässä. Ei ihme, että valmistumisajat venyvät, kun tehokasta opiskeluaikaa on noin 7 kuukautta vuodessa.

Luvassa aivot nollaavaa rutiinityötä, jota ei juuri tarvitse kotona miettiä. Aikaa jää muuhunkin.

13:32

2004-11-23T13:29:00.000+02:00

En usko, että vuorokaudesta on vähennetty tunteja. Varmaa on, että tunnit on sekoitettu niin, että on mahdotonta tarttua mihinkään.

Urheilupoliittiset muistelmat

2004-11-19T08:45:00.000+02:00

En ole harjoittelijana kovinkaan hyvä. Päämetodi on juosta "sopivaa" vauhtia eli useimmiten aivan liian kovaa. Ja aika usein juoksen niin kovaa kuin vain irtoaa. Kun verenmaku nousee suuhun, on aika kääntyä kotiin. Joskus on pakko nöyrtyä ja kävellä. Harjoitukset rytmitän tunnustelemalla jaksaako lähteä lenkille. Lopputulos on kahden viiva viiden harjoituskerran välillä viikossa.

Olen kyllä lukenut kaikista puolitieteellisistä harjoitusohjelmista, jotka säätelevät sykettä, harjoitusvauhtia, ravintoa, kilometrimääriä ja sukkien väriä. Juoksija-lehden ankaruus harjoittelun suhteen huvittaa, ehkä minäkin jaksan olla vakava viisikymppisenä kuntomaratoonarina.

Usein lenkillä törmää tosiharrastajiin, jotka juttelevat seurallisesti hepreaa. En pysty sanomaan mielipidettä Asics Gel DS Trainereitten eri vuosimallien paremmuudesta. En valmistaudu hooceeämmälle. Tekniset urheiluvaatteet eivät ole koskaan herättäneet minussa tunteita.

Juoksen, koska se on kivaa ja rauhoittavaa. Kahden tunnin lenkin jälkeen ei jaksa olla maailmalle vihainen tai pettynyt siihen, ettei saa mitään aikaiseksi.

Putkimies

2004-11-17T14:46:00.000+02:00

Tilapäinen epätoivo omien teknisten taitojen riittämättömyydestä. Väkisin vääntämällä onnistuu aina ja laastari paikkaa jäljet.

Ahkeroimalla ansaitsi oikeuden kuunnella loppupäivän rokkia. Illalla Velvet Underground-kimara ja hyvää seuraa.

Sillanrakentaja

2004-11-15T15:18:00.000+02:00

Märkä ja pimeä Mechelininkatu muistutti niistä kaikista kavereista, jotka vaan hävisivät jonnekin. Jossakin tuolla telakka, jonne J lähti sähköhommiin. Käytiin Kampin donaldsilla heinäkuisena aamuyönä. J oli hankkimassa omaa asuntoa jostakin idästä, minulla oli kaikki auki: intti edessä ja opiskelut levällään. Lähdettiin eri suuntiin, ei mitenkään lopullisen oloista. Sitten kaikki vain jäi, puhelinnumerot ja osoitteet vaihtuivat ja uusia ei tullut selvitettyä.

O asui perheensä autotallissa ja omisti porukasta eniten levyjä. Siinä autotallissa kuunneltiin ensimmäistä kertaa Pink Floydia. Kuin suoraan amerikkalaiselokuvan kasvukertomuksesta: pojat juovat hiljaa olutta nojatuoleissa ja mikään ei ole enää ennallaan. O meni heti lukion jälkeen naimisiin ja muutti pois, en edes tiedä minne.

Miksi olisi liian myöhäistä tehdä asialle jotakin? Pahimmillaan lopputuloksena voi olla vaivautunutta hiljaisuutta, kun yhteisiä aiheita ei enää löydy.

Eilen kuunneltu CMX:n uusi kokoelma herkisti mieltä. Ehkä siksi nämä nousivat pintaan.

Hyvä aamu

2004-11-12T08:58:00.000+02:00

Heti herättyään tietää, että tänään muilla on kiire. Yläkerran jakkupuvun korkokengät kopisevat parketilla. Rapussa naapuri hoputtaa vaimoaan ehtimään samaan hissiin. M lähti jo aiemmin, busseja menee liian harvoin ja ne ovat liian täysiä. Syötävää: lasi appelsiinimehua ja kaksi banaania. Pari palaa taloussuklaata lisäenergiaksi. Toivottavasti levystä riittää vielä isänpäiväkakun kuorrutteeksi.

Tossut ovat vielä märät edellisestä lenkistä. Joko kuivumisaika 48 tuntia tai talon ilmanvaihdossa on jotain vikaa.

Kehä matelee, liittymissä järjettömät jonot. Pidän askelta lyhyenä, mutta silti hiki valuu kaulukselle. Pysähdyn sillalle Kannelmäen kohdalla ja silmälasit menevät huuruun. Autojen lisäksi näkyvissä vain muutama työmatkapyöräilijä.

On jo valoisaa, kun pudottelen alas kotimäkeä. Parkkipaikka on tyhjä, valot pois ikkunoista. Vastapäisessä vuokratalossa heräillään. Hyvä olo. Lämmin suihku ja kunnon aamiainen hesarilla

Kotirintamamies

2004-11-10T13:42:00.000+02:00

Talo on hiljainen näin päivällä. Parkkipaikalta katsoessa kaikki ikkunaruudut ovat pimeitä. Ei kuulu askeleita yläkerrasta, edes koira ei hauku. Porraskäytävässä ei ole aamukahdeksan jälkeen liikkunut kuin postinkantaja.

Kirjoittaminen on muuttunut pitkänmatkanjuoksuksi, tasaisen varmaa. Tekstiä syntyy ilman repimistä. Kerrankin valmista tulee hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Loppuviikko jää harrasteille.

Pitäisi olla useammin kotona päivisin, hermo lepää. Suurin kolina lähtee näppäimistöstä. Illalla helvetti sitten repeää. Lapset itkee, koira ulvoo ja insinöörinaapuri kuuntelee sankariheviä.

Mikroruokaa yhdelle

2004-11-08T14:47:00.000+02:00

Aamulla uskottelin olevani yhä niin kipeä, ettei kannata osallistua luennolle. Varttitunti ja yksi puhelinsoitto myöhemmin olin matkalla töihin. Rahan motivoiva vaikutus todistettu.

Pitkän aikaa poissa kaikkialta. Koulusta, töistä, muiden ihmisten elämästä. Päivät voi helposti täyttää teeveeviihteellä ja vuokravideoilla. Ei tarvitse yrittää, ilta tulee aina. Eineksiä voi lämmittää ja roskat lakaista sohvan alle.

En osannut kuvitella pystyväni laiminlyömään kaikkea näin täydellisesti. Viikon ajatus: Miks pitäis.

Ehkä tämä oli tervettä, nyt on täynnä voimaa uusien kivien kääntelyyn.

VP

2004-11-05T11:42:00.000+02:00

Ensin sairastuu kone, sitten mies. Kone parani lyömällä kylkeen ja tekemällä muita taikoja. M ei suostunut kokeilemaan samaa minuun.

Sellainen kuume, joka ei anna nukkua. Vuorokaudenajat hämärtyvät ja uni sekoaa hereilläoloon. Hikoilee kuin kesän kuumimmilla lenkeillä.

Kanakeittoa sairaille. Ehkä tästä vielä

Tekniikka pettää

2004-11-02T10:57:00.000+02:00

Itseaiheutettu radiohiljaisuus ja matka aikakauteen ilman verkkoyhteyksiä. Kolme päivää ilman linjaa on aika pitkään, vaikka kuvittelee olevansa riippumaton. Sähköposteja piti käydä lukemassa ties missä, ei tietenkään mitään tärkeää.

Olisi tietysti pitänyt nauttia yhdessäolosta, hyvistä kirjoista ja ruoasta. Vaan ei pystynyt.

Kukkia

2004-10-29T11:20:00.000+03:00

Pitkän päivän jälkeen hain M:lle kukkia kulman kauppiaalta. Palvelu tympeää kuten aina, mutta punaiset gerberat olivat tuoreita ja hyväkuntoisia. M kyseli ensimmäiseksi mitä pahaa olen tehnyt ja totesi samalla, että taidan pitää gerberoista kun ostan aina niitä. Todellinen syy kukkavalintaan on kauppiaan ilkeys: ei kannata ostaa "noita tuolta takaa tai tota punasta pari". Rouva ojentaa aina sanomalla, että on niillä nimikin. Kertoisi sen nimen, niin ei tarvitsisi osoitella sormella ja tuntisin muitakin kukkia kuin ruusun ja gerberan.

Jokaviikkoinen ongelma, mitä tehdä vapaana perjantaina. Järkevä lukisi tenttiin, kirjoittaisi esseetä ja tekisi harjoituksia. Taidan lähteä perusteelliselle puolenpäivän aamukahville kahvilaan, jossa on riittävästi mielenkiintoisia lehtiä luettavaksi. Sitten onkin jo aika valmistautua viikonloppuun.

Yhdet syntymäpäivät ja yhdet päivälliset. Varataan viikonloppu, jolloin saa nukkua myöhään omassa sängyssä ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Parin kuukauden tiukka ohjelmointi rasittaa vapaata tahtoa.

Myyrännahka

2004-10-26T20:09:00.000+03:00

Sain lukuvuoden alussa lahjaksi pienen muistikirjan, juuri sellaisen Hemingwaylla ja Chatwinilla mainostetun muotituotteen. Sopii hyvin taskuun ja näyttää hienolta. Niin hienolta, ettei siihen tahdo uskaltaa kirjoittaa mitään. Tänään täytin ensimmäisen sivun: kauppalista bussimatkalla. Ei enää niin juhlallinen lehtiö.

Enemmän olen kirjoittanut koulumonisteiden kääntöpuolille ja viidenkymmenen sentin tiimariruutuvihkoihin. Yleensä halvalla kuulakynällä. Vanhenemisen merkkejä: arkitapahtumien ritualisointi ja kivojen esineiden haaliminen.

Tänne kirjoittaminen on pysyvämpää ja arkistointi helpompaa. Vahingon kautta vähitellen julkiseksi muuttunutta. Ei haittaa, kun pitää kirjoittaessa mielessä, että äiti on säännöllinen lukija.

Maanantai 0700

2004-10-25T09:58:00.000+03:00

Viikonloppuisin ruoka on parempaa ja uni pehmeämpää. Ihmiset hymyilevät kauniimmin ja puhuvat lempeämmin. Edes oluesta ei jää karvasta makua suuhun: hyvää ensimmäisestä puraisusta viimeiseen pisaraan.

Ja sitten on näitä päiviä kun paleltaa jo herätessä. Riidan saa aikaiseksi yrittämättä. Olen jo varma, että alakäytävän kopiokone leviää kesken kopiourakan. Liian levoton, että voisi vaan jäädä sänkyyn makaamaan. Tuntematon jazzsuuruus tuuttaa radiossa niin että korvaa vihloo.

Ehkä tänään taas otan ensimmäisen kohdalle tulevan raitiovaunun ja ajan päättärille ja takaisin. Puoli-ilmaista miettimisaikaa, maisemat vaihtuu ja hengitys tasaantuu. Arkeen tottuu. Koko syksyn viikonloput ovat olleet liian ihmeellisiä.

Nyt Miles soittaa I Thought About Youta ja verenkierto palaa kylmiin raajoihin. Aurinko lämmittää ikkunaa.

Sinne ja takaisin

2004-10-22T21:41:00.000+03:00

Juuri ukkosmyrskyn alta pois. Ensin salamoi jossakin kaukana, nyt rintama tuntuu olevan lähellä. Ilma oli lempeä ennen ensimmäisiä pisaroita.

Kestosuosikkini Khilou puki sanoiksi ajatukseni kunnallisvaaliehdokkaista ja vaalimainonnasta. Myönnän rehvastelleeni markkinoinnin tentin arvosanoilla, mutta koskaan en ole aerobicissa käynyt saati Kalleen taksilla ajanut. En tosin aio kykypuoluetta äänestääkään.

Viikko valmistautumista ja sitten kaikki kahdessa tunnissa ohi. Ensivaikutelma: käsiteltiinkö tenttikirjallisuudessa tällaisia asioita?

Viskikaakao on suunniteltu lokakuun iltoja varten.

Hidastus

2004-10-21T14:12:00.000+03:00

Vältellyt muutaman päivän kaikkea. Lukemattomia monisteita ja artikkeleita on vielä riittämiin. Kuvittelen, että kokonaisuuksien hahmottamisella pärjää - no nasty details. Mutta mistä se kokonaisuus löytyy jos ei kurssimonisteista? Vanhoilla näytöillä ei tälläkään kertaa tuoteta lisäpisteitä.

Koko aamupäivän pidin verhoja kiinni ja makasin puolihämärässä sohvalla. Silmiin sattui, kun astuin ulos talosta mennessäni kioskille. Tarkennusetäisyydet räjähtivät hetkessä tuhatkertaisiksi pimennettyyn koppiin verrattuna. Kahvi rakennusmiesten kantapaikassa ja Veikkaajan selailua. Toiset aloittavat siivouksen kun pitäisi lukea, minä kiinnostun äkillisesti kilpaurheilusta. Onneksi se menee ohi.

Ison tentin lähestyessä kaikki jämähtää, mitään ei tapahdu. Huomenillalla paluu normaalijärjestelmiin

Jokamies

2004-10-20T09:35:00.000+03:00

Äärimmäinen arkipäivä: luento, syömään, kirjastoon, kauppaan, kotiin, tenttiin lukemista, televisiota, nukkumaan. Ei tästä voi muuta sanoa

Joskus tietotekniikkaongelmiin näyttää auttavan johtojen irroittaminen ja uudelleen kiinnittäminen. Vaikka sen olisi tehnyt jo kuinka monta kertaa. Eihän siinä mennyt kuin vuorokausi pimennossa.

Siamese Dream

2004-10-18T13:50:00.000+03:00

Naapuri esti aamukonsertillaan aikeeni nukkua myöhään ja elpyä viikonlopun pahuuksista. Yhteiskunta sponsoroi kämpillä notkumista ja huonon hevin kuuntelemista anteliaammin kuin opiskelua. Jotain hyvääkin sentään: jossakin vaiheessa Iron Maiden vaihtui Smashing Pumpkinsiin.

Huono lenkki tihkusateessa Pitäjänmäelle ja Talin kautta takaisin. Rumaa ja harmaata. Ihmiset yrittivät syöksyä alle bussipysäkeiltä. Koirat räksättivät. Hiki ei irronnut. Harmitti niin, että palautin kulutetut kalorit kahdella tuplajuustohampurilaisella ja pienellä kolalla.

Pieni hetki ylemmyydentuntoa, kun oma ratkaisu oli luennolla esitettyjä parempi.

Kaupunkiin kyllä mahtuu

2004-10-15T15:50:00.000+03:00

Sille sankarille, joka pyöräili juuri äskettäin Mechelininkatua kolmimetrinen lauta poikittain tarakalla. Ei, se ei sattunut kun yritit niittää minut kumoon kuljetusoivalluksellasi. Uskon, ettei sen naarmuttamasi punaisen jakeluauton omistajaa harmita lainkaan. Autoilijat eivät ihan osuneet niihin pieniin koululaisiin, jotka ahdistit ajoradalle. Toivottavasti nautit nikkaroinnista kuljettamiesi lankkujen parissa.

Road Rage

2004-10-14T23:36:00.000+03:00

Ensimmäisenä herätys kännykässä. Sitten perinteinen herätyskello. Varalla muutama kännykkään asetettu muistutus. Silmät ristissä heräsin jo ensimmäiseen. Aamupalapöydässä säikyin herätyskellon soittoa, unohdin lyödä sen kiinni. Samaten unohdin muistutukset. Ne piipittivät bussissa.

Olin ajoissa paikalla ja ehdin hyvin kerrata eilen tekemäni työn. Hain kahvia ja odottelin muita. Puoli tuntia sovitun ajan jälkeen ryhdyin soittelemaan: A heräsi puheluun, S:aa en edes tavoittanut. Palaveri siirrettiin suosiolla huomiselle. Kävelin itseni rauhalliseksi hautausmaan poluilla. Oravat kieppuivat jaloissa.

Runeberginkadulla audikuski soitatti torvea vanhalle rouvalle, joka ei ehtinyt valoista vihreillä kävellen yli. Rouva säikähti ja pysähtyi, mies nousi autosta ja tuuppi mummon kävelytielle kovaan ääneen kiroillen. Minulla ei ollut kiire. Kävelin kauemmalle pysäkille odottamaan bussia. Audi lähti seuraavista valoista renkaat ulvoen. Onneksi ei ollut tällä kertaa haittatekijöitä esteenä.

Pidä huolta puiston puista

2004-10-14T00:28:00.000+03:00

Turha varmasti kertoa, että emme olleet yksin keltaisten ilmapallojen keskellä. Ahdistus kasvoi niin suureksi, että siitä rauhoittui vain kuuntelemalla lastenlauluja. Jos pyyhkeiden ostaminen ja kaiken kiinnostavan hypisteleminen olisi kestänyt yhtään kauemmin, olisin turvautunut järeämpiin lääkkeisiin. Kaapissa on videokasetti, jolle on nauhoitettu luontodokumentin rauhallisia kohtia, joissa yhtäkään pieneläintä ei syödä. Maailman pahuus unohtuu heti.

Pian, ne loppuu kohta

2004-10-13T16:36:00.000+03:00

Kello oli tuskin yhdeksää, kun ensimmäiset keltakassiset vyöryivät vastaan Munkkivuoressa. Luennolla sali oli täynnä rapisevia paperikasseja. Vieressä istuva tyttökaksikko käytti paremman puoliskon tunnista vertailemalla kashmir-neuleiden ominaisuuksia. Ja sit tää sopis tosi ihanasti niitten mun helmien kanssa, tietsä ne Tillanderilla teetetyt?

Ruokalassa oli käytössä vain puolet tuoleista. Loput oli varattu ostoskasseille ja silti kasseja oli myös lattian täydeltä. Otin kahvin mukaan ja hain Helsingin Leivästä viinerin. Kreemi tahmasi sormet ja lopulta näppäimistön.

Bussissa mies soitti viidelle kaverilleen kertoakseen tekemistään DVD-löydöistä. Oli päättänyt ostaa pari jokaista, kyllä ne aina saa jollekin myytyä.

M oli heti ovella vastassa ja kärttämässä, että lähdetään Tapiolaan katsomaan uusia pyyhkeitä. Yhtä hyviä viininpunaisia on harvoin tarjolla ja niitä ei välttämättä riitä huomiseksi.

Laiskuus on lahja

2004-10-12T23:30:00.000+03:00

Kuusi tuntia, lounas intialaisessa, molemmille pari kuppia kahvia ja muutama hahmotelma paperille. M ihmetteli kotiin tullessaan, että miten me emme olleet saaneet mitään aikaiseksi. Selitimme kovasti, että katso nyt, onhan tässä useampi kymmenen sanaa ruutupaperiarkilla. Edistystä sekin.

Suurin puhein aloitettu työskentely muuttui pian lapioonnojailuksi ja löysäilyksi. Sopivasti kohdalle osunut lounastarjous oli pakko hyödyntää, S tarvitsi vielä puolen tunnin ruokalevon. Kaikin puolin mukava ja rauhallinen päivä: leppoisaa juttelua ja vanhojen hyvien aikojen muistelua. Ei kerrytä opintoviikkoja, mutta tuo hyvän mielen. Paniikki saapuu vasta huomenna.

Pihan iso vaahtera tiputtaa lehtensä suoraan parvekkeelle. Lakaisin ne alas, mutta säästin suurimman ja värikkäimmän. Sen annoin M:lle.

Kiitos ja puolustus

2004-10-12T09:28:00.000+03:00

Kiitokset julkisuuden tuomista paineista, Julius ja Khilou. Olen imarreltu.

Kaikesta huolimatta en jatkossakaan aio päivittää viikonloppuisin kuin äärimmäisessä tylsyyden puuskassa. Jatkan vakaasti valitsemaani arkipäiväisten yhdentekevyyksien listaamista. Jätän mielipidekirjoittamisen niille, jotka sen hallitsevat ja tyydyn itse sähköistetyn päiväkirjailijan osaan.

Hesarin tuoreissa uutinen Kaivopuistossa järjestettävästä koko kansan haravointitalkoosta. Alueen kanta-asujaimisto on ilmeisesti kyllästynyt lehtipuhaltimien ääneen. Värvätään tilalle puolitoistasataa nostalgiankipeää kaupunkilaista. Vie sen talkoisiin varatun muutaman tunnin muistaa, kuinka epämiellyttävää haravoiminen itse asiassa on.

Talvitakki kellarista ja kylmään.

Ekskursio itään

2004-10-11T16:30:00.000+03:00

Matkalla metrossa vastapäätä istunut mies kertoi hiljaa pystyvänsä halutessaan vääntämään käteni irti. En oikein osannut pelätä nahkatakkiselta perusinsinööriltä näyttävää tyyppiä. Mies jatkoi sisäänpäinkääntynyttä mutinaansa ihmettelemällä miten pärjäisin kädettömänä. Jos olisin luvannut olla kiltti, niin uusi tuttavani olisi vienyt vastapalveluksena vain vasemman käden. Kiitin tarjouksesta ja jäin pois jo Itäkeskuksessa. Kävelin viimeisen kilometrin, kaikki raajat paikallaan.

A:n asunto oli kerännyt tyhjillään ollessaan paljon pölyä. Moppasin lattiat keskiviikkona muuttavaa vuokralaista varten ja keräsin ilmaisjakelut lehtilaatikkoon. A, jos satut lukemaan, niin osaat varmasti arvostaa tekemääni työtä. Matkalla uhkaillaan väkivallalla ja perillä odottaa paljon sovittua suurempi siivoustyömaa. Arvostuksen voi osoittaa lähettämällä laatikon alueelle tyypillisiä viinejä, osoite on tiedossa?

Syksy- T perui lenkin vedoten liian kylmään ilmaan. Siinä vasta marjanpoimija.

Levyraato

2004-10-10T11:57:00.000+03:00

Syyslevykierrätystä. En tahtonut uskoa, että Radioheadin Kid A on vuodelta 2000. Siis neljä vuotta? Vastahan kävin ostamassa levyn. Muistan vielä kuinka samalla kertaa hain Akateemisesta Q-lehden, jossa oli hämärät yhtyeen itse ottamat kuvat pitkän jutun yhteydessä. Oli syksy ja silmät valuivat vettä kun käveli ulkona. Levykaupan pussista jäi sinistä väriä käsiin matkalla kotiin.

OK Computer oli yksi suurimmista musiikillisista kokemuksista ikinä, kuten varmasti joka toisella ikäiselläni kaverilla. Sen jälkeen Kid A oli jotain ihan muuta. Makasin lattialla pehmeällä matolla ja ajattelin, että tässäkö nyt on maailman kovin rokkibändi, jota olen hehkuttanut viimeiset pari vuotta kaveripiirin heviurpoille. Piipitystä ja suhinaa, teksteistä ei ymmärtänyt mitään. Harmitti vaan sekin tuhlattu satanen, kai sille olisi ollut muutakin käyttöä.

Meni vuosi ennen kuin levy alkoi maistua. Olin armeijasta lomilla ja taas oli syksy. Muodossa marssiminen, sumuiset aamut ruokalan edessä ja jatkuvasti märät vaatteet söivät mielialaa. Jatkuva väsymys nukutti koko kotilauantain. Heräsin iltakahdeksalta ja en saanut unta enää. Kuuntelin luureilla jostakin syystä juuri Kid A:ta. Siihen hetkeen se epätietoisuus puri. Että mitä helvettiä tässä tapahtuu.

Viimeiset pari päivää väärällä puolella Päijännettä, että olisi nähnyt ensilumen jo nyt.

Ehkä huomenna

2004-10-08T10:55:00.000+03:00

Iltalenkillä elosalamat ensin säikäyttivät, sitten oli jo pysähdyttävä seuraamaan Munkkiniemen sillalle. Tasainen välke jatkui kotiin asti. M oli kyllästynyt matematiikan tehtäviinsä ja leiponut pellillisen korvapuusteja. Lasi maitoa pullan kanssa täydensi perheidylin.

Aloitin kolmipäiväisen viikonlopun, heräsin hitaasti ja luin hesarin kuin sunnuntaina. Nyt mielessä on paljon tehtävää, ettei tiedä mistä aloittaisi. En tee siis mitään. Ehkä kohta kirjastokierros ja iltapäivällä kaupungille asioita hoitamaan. Kerrankin aikaa ja ei sitten osaa tarttua siihen!

Videolla odottaa viikonlopun West Wing ja dokumentti Nokian etiikasta. Sohva on tunnetusti mukavan pehmeä ja vähän voisi torkahtaa vielä. Jos tämän päivän käytän elpymiseen, niin huomenna jaksan paremmin.

Mestarien aamiainen

2004-10-06T07:45:00.000+03:00

Kello soitti 05:00. 10 minuutin torkku ja sitten koneelle kirjoittamaan esseetä. Ensimmäistä kertaa kaikkien opiskeluvuosien aikana sain todella jotakin valmiiksi viimeisenä aamuna. Nyt kuppi espressoa, suihku ja palautuslokerolle 09:30 mennessä. Voittajaolo.

Hesarin tuoreet: Ketkukolari tukki Itäväylän (07:37). Kahdeksassa minuutissa otsikko korjattiin muotoon Kolarit hidastivat aamuliikennettä.

Kaupunki mereltä päin

2004-10-06T00:10:00.000+03:00

Taas T:n kanssa lenkillä. Samoja ongelmia kuin viimeksi: kumpikaan ei kehtaa ehdottaa kotiin kääntymistä tai vauhdin hidastamista. Rappuset saattavat tuntua huomenna pohkeissa.

Juostiin Laajalahden venesatamaan katsomaan merta. Vaikeaa kuvitella että edessä oli Helsinki: muutamia yksittäisiä valoja, enimmäkseen metsäistä rantaa. HYKSin korkeat rakennukset paistoivat keltaisina. Taivas punersi kaupungin valosaasteesta. Turuntien varteen pientä hiekkatietä. Mäen päällä pysähdyttiin ihmettelemään linnoitteita. Siitä kotiin sellaista vauhtia että keuhkoissa vinkui.

Loppuviikon määräaikojen suma ahdistaa hieman. Sitten iskee pari tenttiä. Ja lisää palautuksia. Mutta mitäs niistä, jostakin se aika pitää ottaa. Huomenna lepään perusteellisesti ja en varmasti tee juurikaan mitään. Jotain pientä ja sitten kello on taas puolenyön tietämillä.

M oli ostanut uuden sadon satsumia. Söin melkein kaikki vaikka kirpeys vei silmiä vinoon. Jätin molemmille muutamat aamupalaksi.

Mussalon herkkuja

2004-10-04T22:05:00.000+03:00

Silakat ostetaan aina hauskimmalta tai miellyttävimmältä myyjältä. Tällä kertaa valinta osui kahden hymyilevän naisen pitämään kojuun. Sai maistaa, kunhan otti uuden tikun joka annospalalle. This is disgusting, kommentoi paksukielinen amerikaano. Meille maistui: kolme purkkia, 12 euroa.

Kaupungissa hämärsi kun kävelimme pois rannasta. M kaipasi hanskoja, tuuli kylmäsi vielä lisää. Pidin tiukemmin kädestä. Asemalla tunnelin marketista haimme ruisleipää ja ranskankermaa. Vielä molemmille Urquell; tai puolitoista minulle, puolikas M:lle.

Pehmeää ja etikkaisen pistävää. Yhtä hyvää kuin aiempinakin syksyinä. Ruispalat hävisivät pussista, kaloista jäi vielä vähän purkkien pohjalle.

Hyviä syksyn merkkejä.